Inidrae

Lähettäjä Valmiit 2006

Malli: Perussukka varvasaloituksella ja tiimalasilla
Koko: 39
Lanka: Novita 7 veljestä 80 g
Puikot: metalliset 3,5
Muuta: väritys arvottiin raitageneraattorilla

Oliskohan aika vaihtaa takaisin tasaraitaan?

Meillä on pojan kanssa lähes samankokoiset jalat, joten heittäydyin "säästäväiseksi" (en edelleenkään pidä sukkien kutomisesta…) ja kerroin muksulle, että voi käyttää minun villasukkiani. Mutta kun äidin lempisukat alkoivat salaperäisesti kadota ja ilmestyä pojan jalkoihin, niin jotain oli tehtävä. Rajansa kaikella!

Lähettäjä Valmiit 2006

Malli: Perussukka varvasaloituksella ja tiimalasilla
Koko: 38
Lanka: Novita 7 veljestä 72 g
Puikot: metalliset 3,5
Muuta: väritys arvottiin raitageneraattorilla

Olipas mielenkiintoinen joulu. Ukkokultani porukka kerääntyi taas meille jouluaattona syömään ja saunomaan. Kaikki meni oikein hyvin; kinkku ja kalkkuna olivat juuri sopivan ylikypsiä, anopin laatikot oikein hyviä, puurokin onnistui loistavasti ja valmistui juuri oikeaan aikaan (tätä vähän hermoilin).

Maha pullollaan naiset siirtyivät olkkariin ja miehet saunaan. Ja sitten vaihdettiin. Nautiskelimme kaikessa rauhassa kosteasta saunasta ja höpöttelimme niitä näitä. Siirryimme suihkuttelemaan ja totesimme, että lämmin vesi oli loppu. Finito. Slut. En tiennyt, että itkeäkö vai nauraa vai kenties ryöpyttää koko kirosanavarastoni ihmisten ilmoille. Nielin kovasti ja sain pidettyä ryöpyn sisälläni, anopin vuoksi.

Sitten alkoi jo naurattaa, kun katselin muiden tyrmistyneitä ilmeitä heidän tajutessaan, että jos haluaa huuhdella hien pois iholtaan, suihkuun on mentävä. Kiljahdusten myötä suoritettiin pikapesut. Porakaivomme on 156 metriä syvä, eli vesi on jäätävää, noin 5 asteista. Ukkoni tunnusti vaihtaneensä yösähköstä päiväsähköön. Ja unohtaneensa, että lämminvesivaraaja toimii yösähköllä…

Kuuma sauna ja kylmä vesi ei tehnyt hyvää selälleni, joka alkoi vähän reistailla aattona siivoamisen ja muun riehumisen jälkeen. Eilen sitten jo vihloi ja tänään sanoi irti sopimuksen lähes tulkoon kokonaan. Köpöttelen täällä kuin 100-vuotias mummo. Minut on siis tuomittu makoilemaan sohvalla kutimien kanssa. Voi itku

No niin, nyt on serkkuni äidilleen tilaama villatakki vihdoin valmis. Puoli vuottahan sitä on nyt tehty: Heinäkuun alussa aloitin, reissuneuleena jatkoin, mutta jouduin jättämään hetkeksi odottamaan, kun ei ollut ohjetta mukana. Hetki hieman venähti ja otin takin uudelleen käsittelyyn joulukuun puolessa välissä.

Lähettäjä Valmiit 2006

Ohje: Novita 6/2001
Koko: L
Lanka: Novita Nalle 2-kertaisena (ohjeessa Isoveikka) 754 g
Puikot: 5,5 – 6 mm pyöröt
Muuta: Taisi olla viimeinen kerta kun laitan vetoketjun neuleeseen…

Tässä on sitten Elohiiren mollamaijan uusi mekko, saas nähdä mitä tykkää. Täytyy varmaan seuraavaksi tehdä rinsessamekko.

Lähettäjä Valmiit 2006

Ohje: eipä ole
Koko: mollamaija
Lanka: Opalin lehmä-tiikeri
Puikot: 3,5 mm bambut

 
Kuva Studio Tolvasen kotisivuilta

Edit välissä punaisella

Käytiin kummimuksun isoveljen synttäreillä eilen. Annoin nuo edellisen postauksen polvisukat (kiitos muuten kommenteista) sekä ensimmäiset jämikset kummimuksulle. Tyttö kokeili kiltisti sukkia, mutta ei kommentoinut niitä mitenkään, joten oletan, että kelpasi. Sama kohtelu on tullut aikaisemmillekin sukille, myöhemmin olen kuullut, että lapsi on kieltäytynyt käyttämästä muita kuin kummitädin tekemiä… =)

Sukkia riisuessaan tyttö otti kasvoilleen anovan ilmeen ja kysyi, jos kummitäti opettaisi häntä tekemään sukkia. Tämä kyseinen tyttölapsi (7 v.) on sellainen elohiiri, ettei tahdo pysyä paikallaan 2 sekuntia pitempään. No ittepähän olen tainnut kiinnostuksen herättää, kun aina siellä käydessäni otan kutimet esille. Elohiiri oli jo aloittanut ainaoikeinkaulaliinaa nukelle, joten laitoin sitä jatkamaan ja lupasin sukanteon opettaa, kun kaulaliina on valmis.

Elohiiren isoveli kavereineen ovat kuulemma myös tarttuneet puikkoihin. Ihan oma-aloitteisesti, vaikka sainkin vihjailevia katseita, että olen osasyyllinen tähän ilmiöön… Yökylään lähtiessään pojat ottavat toiseen kainaloon yökamppeet ja toiseen kutimet. Niin sitä pitää!

Aloitin mekkoa lehmä-tiikerilangasta Elohiiren mollamaijalle, ja siitä tuleekin aika "mielenkiintoinen" mekko. Lopuista langoista ajattelin tehdä itselleni  uudet polvisukat, mutta saattaa olla, että sukat menevätkin Elohiiren äidille. Hän ilmoitti lapsensa sukat nähtyään, että hänkin haluaa polvisukat. Toisaalta voisin kyllä tehdä tilaustyöstä jäljelle jäävistä valkoisista Nalleista jollain vähemmän tylsällä mallilla. Värjätköön sitten itse sen väriseksi, kun haluaa.

Ajellessamme kohti kotia oman pojan kanssa, pieni maailmanparantaja nosti taas päätään. Liki 2 tunnin ajomatkan aikana ehtii keskustella paljon.

• Ensin poika luetteli tuntemiensa ihmisten hyviä puolia, varsinkin sellaisten ihmisten, joiden huonot puolet tuppaavat olemaan enemmän esillä.
• Seuraavaksi pohdimme asuinpaikkamme hyviä ja huonoja puolia. Hyviä puolia kertyi pitkä lista ja itse en keksinyt kuin yhden huonon puolen: kaikkialle on pitkä matka. Poika mietti pitkän aikaa, muttei kuulemma keksinyt yhtään hyvää huonoa puolta. Vaikka kaikkialle on pitkä matka, niin asuinpaikkamme on hänen mielestään sen arvoinen. Siinä katosi yksi huolenaiheeni
• Sen jälkeen puhe kääntyi jotenkin petoihin ja siihen, että ihminen on maapallon pahin peto. Keskustelimme myös ilmastonlämpenemisestä ja saastumisesta ja ihmisten tekojen vaikutuksesta luontoon. Ja maapallon pelastamisesta.Sitten olikin vuorossa eläimen nahan jalostaminen takiksi. Oli myönnettävä, etten tiedä miten se nykyään tehdään ja kerroin miten nahan muokkaaminen suurinpiirten tapahtui joskus aikojen alussa.
• Onneksi siirryttiin melko nopeasti turkkeihin, eläinten karvoihin ja lampaisiin sekä villaan. Kuvittelin olevani turvallisilla vesillä, kunnes poika alkoi puhua huovuttamisesta. Luettelin ne vähät huovutusmenetelmät mitä tiesin ja mainitsin neulotut ja huovutetut tumput. Joudun kutomaan hänelle jättitumput, jotka hän sitten huovuttaa.

Poika haluaa lampaan joululahjaksi…

Lähettäjä Valmiit 2006

Ohje: enemmän tai vähemmän omasta päästä, vaikutteita muualta saatu takuuvarmasti
Koko: n. 36 (130 senttiselle lapsukaiselle)
Lanka: Regia (painosta ei suurempaa tietoa; 2×50 gramman kerästä jäi molemmista nöttönen)
Puikot: metalliset 2,5 mm
Muuta: Kuminauhat laitetaan sitten myöhemmin

Nämä sukat olivat monta monituista viikkoa kesken. Ei kerta kaikkiaan jaksanut tikuttaa illalla, kun vihdoin ja viimein pääsin vapaalle. Sitä paitsi näitä oli tosi tylsä tehdä, pelkkää oikeeta. Ihmetys oli suuri, kun lopulta eilen valmistuivat. Enpä olis itsekään uskonut

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tahti töissä on ollut ihan mieletön, duunia on painettu viimeiset 2 kuukautta pitkää päivää, ja niistä viimeiset kolme viikkoa yötä myöten. Kirjaimellisesti, vaikka kyseessä on siis päivätyö yhdeksestä viiteen… Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottaa, tänä viikonloppuna en ole töitä tehnyt lainkaan, olen vain levännyt.

Puikkoihin en ole ehtinyt koskea lainkaan sitten viime postauksen, sukantekeleet ovat täsmälleen siinä mihin ne silloin käsistäni laskin. Eilen aamulla juuri ennen heräämistä näin unta, että olin saanut valmiiksi aivan ihanan valkoisen pitsihuivin. Mallineuletta vain en enää herättyäni muistanut

Onneksi en ollut suunnitellut mitään neulottuja joululahjoja, muuten olisi kiire ja stressi jatkunut vielä täällä kotonakin. Teen sen mitä huvittaa ja muut lahjat haen kaupasta. Nih.