Inidrae

Pitkään, niin pitkään olen haaveillut pitkistä pyöröpuikoista… 120 senttisiä ajattelin (en tiedä, että valmistetaanko ton mittaisia edes), mutta tyytyminen oli 100 tai 150 senttisisiin. Ajattelin, että kun on noilla 80 senttisillä selvitty, vaikka välillä on ollut siimalla tungosta, niin 20 senttiä lisää ei just tilanteeseen vaikuta mitenkään. Hätätilanteessa voipi nykäistä 40 tai 60 senttiset perään. Valitsin siis pidemmät ja maksoin itseni kipeäksi elämäni ensimmäisistä Addeista (3 mm ja 3,5 mm). Kyl nyt passaa taas puikotella

Vieläkin ihmetyttää, kun selvisin kaupasta ulos ilman lankaa.

Tapion kaupassa oli Lankaa. Paljon lankaa. Nurkan takana vielä enemmän lankaa. Ukko naureskeli partaansa, vissiin oli hyvät ilmeet naamalla… Vähän aikaa pyörittiin yhdessä ja sitten mies päätti lähteä pojan kanssa käymään kahvilla. Minä jatkoin ihmettelyä ja kiertelyä.

Poistokorista nappasin mukaani merinowoolit, koska olivat sitä aitoa oikeaa vihreää. Lempparivärini. Mietin pitkään Alpacaa, mutta lopulta se hyppäsi syliin. Kävin taas keskustelua itseni kanssa, että valittu väri ei sovi minulle, mutta kun minä halusin juuri tuota väriä. Erävoitto julmasta minästäni!

7 veikka on ollut puikoilla pitkään ja olen tikuttaessani haaveillut ohuesta, pehmeästä sukkalangasta. Haaveissa on ollut Opalin Tiger, mutta näyttäisi olevan suhteellisen hankalasti saatavilla, joten olen suosiolla lykännyt hankkimista tuonnemmaksi. Regiaa sen sijaan lähti mukaan 2 kerää. Toinen kerä on jo korkattu ja siitä yritetään väkertää kummimuksulle sukkaa. Matkalla ei ollut kuin 2, 3 ja 3,5 puikot ja totesin neljännen aloitusyrityksen jälkeen, että oikeat puikot olisivat 2,5. Hmpf.

Multimohair taisi lähteä mukaan silittelylangaksi, on niin mukavan pehmeää. Suuri akryylimäärä sen kai tekee… Joka tapauksessa mallia mietitään.

Tahiti oli myös poistokorissa. Siitä on määrä tulla sangat keskeneräiseen, erilaisista nauhalangoista, virkattuun kassiin. Ja jos jotain jää jäljelle (epäilen) niin pari kiekkaa saattaa kassi kasvaa korkeuttakin. Saas nähdä miten käy.

Ukko tuli kahvin jälkeen hakemaan minua lankaparatiisista. Ja jatkoi partaansa naureskelua. Taisin olla vielä hullaantuneemman näköinen kuin aikaisemmin. Ja syli täynnä lankoja. Juuh olisihan niitä ollut korejakin tarjolla, mutta leukailimme kauppiaitten kanssa, että lapsena on opetettu, ettei toiselta saa ottaa, täytyy kantaa sylissä…

Kuljimme jonkin aikaa Tapion kanssa ympäri kauppaa ja alkoi vissiin Ukkokin kiinnostua enemmän langoista ja eri materiaaleista. Olimme jo matkalla kassalle päin kun Ukko jäi tuijottelemaan Step-lankoja. Eikä tehnyt elettäkään siirtyäkseen eteenpäin. Kysyin aikani odoteltuani, että mahtaisikohan anoppi tykätä tuollaisista sukista ja pyysin valitsemaan värin… Tästä kerästä ei ole kuvaa, sillä se on jo puolitettu ja sukan alut puikoilla. Anopilla on todellakin pienet, pyöreät ja pulleat jalat, joten haastetta riittää…

Kiitos, seijap, toivotuksista. Reissu oli suurimmaksi osaksi oikein mukava, vauhtia hidasti hieman muksun taipumus jännittää vatsalla…

Kouvolasta lähdettiin kohti Kotkaa, tie mutkitteli kummasti Korian ABC:n kautta. Pussilankoja ei ollut, mutta muutamat kivat sukat (1 €/pari) löytyi sekä mulle että muksulle. Harmitti vietävästi, kun en silloin aikaisemmin Larussa käydessäni ostanut vihreätä Pop plussaa, joten ajattelin ostaa Korialta. Hinta 3,50 €/kerä. En ostanut, koska muistelin, että Larussa oli halvempaa. Muksu ihastui ValoVilleen, joten se sekä yksi musta 7 veikka lähti mukaan.

Aloitin sukkaa, kun serkun mytyn kutominen alkoi maistua puulta, pelkkää oikeaa. Nyt on siis 3 työtä kesken, ufoja en halua edes ajatella…

Oltiin yö Kotkassa ja aamulla oli tarkoitus käydä Maretariumissa, mutta muksulle tuli yhtäkkiä kauhea kiire kotiin. Totta puhuen, aloin minäkin olla melko kyllästynyt ahtaaseen autoon, joten en laittanut hanttiin yhtään. Poikkesin matkalla (vain 11 kilsan mutka) Larussa hakemassa vihreät Pop plussat, hintaan 2,90 €/kerä. Keriä lähti sen verran paljon mukaan, että mutka kannatti tehdä.

Kävin eilen tutustumassa Novitan Larun tehtaanmyymälään. Syksyn värit ovat aivan ihanat! Teki mieli ostaa 7 veljestä ja Isoveikkaa ja woolia ja ja melkein kaikkea. Olen kärsinyt koko vaaleanpunaisen ajan, koska ainoa väri, jota olen sietänyt, on ollut valkoinen… sekä musta niissä harvoissa langoissa, kun se on ollut valittavissa.

Yllätin itseni ja mukaan lähtivät vain nämä kaikesta väriloistosta huolimatta:

Harkitsin hetken aikaa Kid Mohairin 3 hyllyssä ollutta väriä, mutta totesin senkin olevan liian vaaleanpunaista minun makuuni. Lisäksi mukaan tarttuivat elämäni ensimmäiset bambupuikot. Pitäisiköhän aloittaa sukkakausi, jotta pääsis kokeilemaan?

Larun jälkeen kävimme Hgin keskustassa. Olen viimeiset 10 vuotta unelmoinut saumurista, mutten ole raaskinut ostaa. Aina on ollut muita rahan reikiä. Nyt meillä on uusi, adoptoitu perheenjäsen, ts. käytettynä ostettu:

Onkkelma: ei ole kangasta, siivouspäivä, iltapäivällä faijan synttärit
Ratkaisu: lykätään siivoamista ja keula kohti kangaskauppaa ja sieltä suoraan synttäreille.